keskiviikko 11. toukokuuta 2011

Juuren Puodissa

Aamun ensimmäinen homma sen jälkeen, kun kaikki lähtijät oli patisteltu liikkelle, oli Tirtetan kanssa käynti Juuren Puodissa Korkeavuorenkadulla.
Eilen illalla tuli viestiä, että Sillä sipuli-blogin arvonnassa olin voittanut kolmen kympin ostokset ko. liikkeeseen.
Kotimaisiin pientuottajien etupäässä luomutuotteisiin erikoistunut kodikas, levollinen liike oli meille tietysti herkkukauppa. Toimme kotiin purkillisen Kukkasmäen Marjatilan vadelmahilloa, (kuin tilauksesta: Työläislapsi täyttää tänään huikeat 20 vuotta ja tilauksessa on vadelmabanaanikermakakku) pullon kylmäpuristettua Kaskein Marjan 100%  karpalomehua, Lassilan tilan Luomu Kaurahiutaleita, luomuhunajaa, Tirtetalle piparminttumakeisia
tötterössä ja mustikkamuffinssi, jonka hän popsi hetkessä kävellessämme bussipysäkille.
Muffinssi oli tehty nerokkaasti leivipaperista kääräistyyn "kuppiin". Taas kerran huomasin, että mielikuvituksella ei ole mitään virkaa, kun ei tuollaista itse tajua, vaan muffinssit jää leipomatta, jos kotoa ei löydy paperisia muffinssivuokia. Tästä lähtien en taatusti enää osta vuokia valmiina. Välttäkseni turhan tavaran kertymistä keittiön kaappeihin, en ole ostanut pestäviä muffinssivuokia.
Suurkiitos  Juuren Puodille ja Sillä sipulin Merituulille ja Jukalle!

Olimme vielä Tirtetan kanssa kotimatkalla, kun Työläislapsi soittaa ja kysyy, haluaisiko Tirtetta lähteä hänen kanssaan Vuosaareen piknikille vanhimman siskon ja lapsenlapsen kanssa. Tirtetta oli jo muutaman kilometrin kävellyt, mutta kuulema hänen jalkansa vielä "jakselivat" kävellä. Äsken vanhin tytär soitti Aurinkolahden rannalta ja Tirtetan jalat kuulema jaksavat juosta koko ajan. Ihana retkipäivä heillä.

Kun Tirtettakin oli lähtenyt kotoa, kesti tovin,ennenkuin oivalsimme miehen kanssa elävämme hyvin harvinaisia hetkiä. Sellaisia hetkiä ei tule kohdalle edes joka vuosi. Edellisistä sellaisista hetkistä on varmaan useampi vuosi aikaa. Eikä ollut kyse sen kummoisemmasta, kuin olla kahdestaan kotona. No, me olimme kahdestaan kotona tunti kymmenen minuuttia. Se oli kaikin puolin erittäin miellyttävä tuntikymmenminuuttinen.
Sitten miehen piti lähteä töihin.
Sekin on oikein hyvä asia, että hän sai lähteä töihin. Kaikki eivät voi tai pääse, vaikka haluaisivatkin.

5 kommenttia:

  1. Mukava päivä teillä ollutkin ja oikein kahdenkeskistä aikaakin..:)

    VastaaPoista
  2. Niin on, Irmastiina!
    Mies käväsi viidentoista minuutin ruokatauolla kotona ja sanoi, että "on ollut upea päivä, saatiin olla ihan kahdestaankin kotona".

    On se hyvä, että ilo on noin pienestä kiinni.

    VastaaPoista
  3. pienistä asioista on elämän iloa löydettävä:)miten ne nuo puolisot osaavatkin huomata,mistä vaimo ilahtuu?:) meillä kävi ovella muikku-kauppias ja mieshän oli ihan "myyty" ku sai ruuaksi tuoreita paistettuja muikkuja.
    Tuo Juuren puoti on mielenkiintoinen paikka:)Onnea voitolle!

    VastaaPoista
  4. Kangasniemen mummolassakin käy silloin tällöin muikunkauppias. Jauhokauppiaskin joskus ja myymäläauto kerran viikossa.
    Täällä häädetään kaikki kauppiaat vihaisesti ulos.

    VastaaPoista
  5. Onnea arvonnan voitosta! Olisipa ihana päästä käymään tuolla Juuren puodissa ja pääkaupunkiseudun muissakin luomukaupoissa! Tai missä tahansa päin Suomea sijaitsevissa luomukaupoissa :)

    Varmasti aikamoinen ylellisyys tuollainen kahdenkeskinen hetki. Mukava että osasitte siitä hetkestä nauttia.

    VastaaPoista